Päihdehoito Samariassa
Kristillinen päihdetyö jäsentää perinteisen kolmijaon psyykkinen, fyysinen, sosiaalinen lisäksi myös hengellisen osa-alueen. Tälle löytyy myös tietoteoreettista kannatusta, vaikkakin valtaosin jako kolmeen on käytössä. Tänä päivänä eksistentiaaliset (olemassaolon) kysymykset sekä rikkinäisen elämän aiheuttamat syyllisyys ja omaatuntoa vaivaat kysymykset ovat asiakkaillemme ajankohtaisia. Tarvitaan siis ammattitaitoa psyykkisten, fyysisten, sosiaalisten ja hengellisten osa-alueiden kohtaamisessa. Kristillisyys itsessään ei tuo ammattitaitoa automaattisesti kolmeen ensimmäiseen osa-alueeseen. Siksi meillä on lääkäreitä, sairaanhoitajia ja sosiaalialan ammattilaisia. Samarian Porvoon yksiköissä Oy Porvoon Lääkärikeskus Borgå Läkarcentral Ab tuottaa asiakkaiden tarvitsemat lääkäripalvelut. Samarian toimintaan nimettynä lääkärinä toimii Ilkka Castrèn. Porvoon yksiköiden asiakasterveydenhuollosta vastaa palkkalistoillamme oleva terveydenhoitaja. Lisäksi yksiköissä on useita lähihoitajia ja koulutettuja päihdetyöntekijöitä.
Vaasan seudun yksiköissä lääkäripalvelu ostetaan paikalliselta yksityislääkäriltä. Asiakasterveydenhuollosta vastaa Vaasan seudulla toimiva oma sairaanhoitajamme.
Suomalaisessa päihdehuollon järjestelmässä asiakkaan hoidontarve arvioidaan kunkin kunnan tai kaupungin määrittelemän asiantuntijatahon toimesta. Toiminta on pääsääntöisesti sosiaalitoimen alaista. Useissa kunnissa päihdetyön asiantuntijatoimintaa tehdään A-klinikkojen kautta, terveydenhuoltosektorin kautta tai päihdepalvelut ostetaan yksityiseltä taholta.
Kaikissa tapauksissa joku kunnan osoittama viranomainen arvioi asiakkaan hoidon tarpeen, jonka perusteella asiakkaita ohjataan päihdehuollon palvelujen pariin.
Hoidon alkuvaiheessa käytävät keskustelut, toipuminen ja mahdollisesti esiin tulevat somaattiset tai psyykkiset sairaudet eivät ole aina tiedossa hoitoon tultaessa. Hoidon kesto voidaan yleensä arvioida vasta kun asiakkaan kokonaistilannetta on voitu riittävästi kartoittaa. Lyhyet hoitojaksot ovat perusteltuja, kun asiakkaan saamaa katkaisuhoitoa halutaan pidentää vieroitusjaksolla, mutta asiakkaan sosiaalinen asema tai psyykkinen ja fyysinen kunto eivät edellytä pidempää hoidollista tai kuntouttavaa jaksoa. Myös asiakkaan perhesyyt, työpaikkaan tai muuhun sosiaaliseen elämään liittyvät asiat tulee arvioida hoidon kestosta päätettäessä.
Hoidonpituuden arvioinnissa on asiakkaan omat tuntemukset otettava huomioon, mikäli se on mahdollista.
Hoitoyksikkö esittää lähettävälle taholle asiakkaan tilanteen ja asiakkaan käymänsä keskustelun perusteella hoidon pituuteen liittyviä toiveita. Yleensä hoidon pituus liittyy hoitosuunnitelmiin, joita tarkennetaan hoidon tai kuntoutuksen edetessä.
