2010
1.11.2010 ESR-hanke Selki-duuni saa rahoituksen ajalle 1.11.2010 - 30.10.2011. Hankkeen tarkoituksena on työllistää ympäristöä suojelemalla. Hankkeen projektipäälliköksi nimettiin Risto Kiiski, työnohjaajaksi Heikki Nordfors ja projektiassistentiksi Virpi Kiiski.
1.1.2010 Espoon Ankkurin päiväkeskus aloittaa Samarian yksikkönä. Hankkeelle saadaan RAY:n Ak-avustus. Lisäksi yläkerrassa toimiva avohoitoyksikkö aloittaa Samarian yksikkönä. Yksikköä johtaa Kimmo Sädeaho. Yksikössä työskentelee yhteensä neljä (4) palkattua työntekijää, yksi työllistetty kokki sekä useita vapaaehtoisia. Hankkeen taustatukena toimivat alueen neljä helluntaiseurakuntaa, vapaaseurakunta sekä Majakka-seurakunta.
2009
9.12.2009 Uuden kasvun yhdistys ry liittyy Samaria-konserniin. Yhdistyksen
puheenjohtajana toimii Krister Lindberg ja toiminnanjohtajana Ismo Valkoniemi.
1.6.2009 Lahjatavaroita, kristillistä kirjaa ja musiikkia, lahjaesineitä ja erilaista kioskitavaraa myyjä Noark-Shop avattiin Kirkkotorilla. Tiloissa ollut Samaria-Shop huonekalumyymälä siirtyi Työpajantielle sekä 11.6.2009 avattiin Noark-pienoismallimaailma Ilolassa. Näin saatiin uuden sosiaalisen yrityksen toiminta käyntiin. Hankkeessa ylittyi parhaimmillaan 50 työllistetyn määrä kesäkuussa 2009.
16.4.2009 SamariaYouth ja Noark saavat omat kotisivut osoitteissa ja .
31.3.2009 Samaria luopuu Ilolan puutyöverstaasta ja myy puutyökoneet pois. Sosiaalinen yritys Oy Noark Ab aloittaa rakentamaan Ilolaan suomessa ainutlaatuista pienoismallinäyttelyä, joka avataan kesällä 2009. Samaan aikaan Samaria rf käynnistää kuntouttavan työtoiminnan palvelujen tuottamisen Porvoon kaupungille. Hankkeet kytkeytyvät toisiinsa.
1.1.2009 Samaria rf käynnistää sosiaalisen yrityksen Oy Noark Ab:n.
Samaria käynnistää Pelastusarkki-ohjelmien tuotannon TV7 kanavalla, jota
jatketaan vuoden 2009 loppuun asti. Vuoden aikana syntyy 10 Pelastusarkki
-ohjelmaa.
2008
Uusi hoitokoti vihittiin käyttöön Haapsalussa. Kodissa on 20 asiakaspaikkaa. Lisäksi Eesti Samaaria Misjonin toimisto on uudessa hoitokotirakennuksessa.
1.10.2008 Runeberginkatu 33:ssa ollut Selki ry:n kirpputori siirtyi Samaria rf:n nimiin.
1.9.2008 alkaen sosiaalineuvos Krister Lindberg jäi osa-aikaeläkkeelle ja varatoiminnanjohtajaksi. Samana päivänä uutena toiminnanjohtajapariskuntana aloittivat Ismo ja Päivi Valkoniemi. Virallisesti yhdistyksen toiminnanjohtajana toimii Ismo Valkoniemi. Päivi Valkoniemi vastaa työkuntoutuspalveluista ja kehittämistoiminnasta.
Samaria-centeriin asennettiin kalliolämpö.
Samarian pariin tulee nuoria, joiden kanssa käynnistetään Samaria Youth nuorten
toimintayksikkö.
2007
Helmikuussa alkoi Pohjanmaalla uusi RAY-projekti "Till självständigt liv" (Itsenäiseen elämään), joka pyrkii auttamaan päihteiden käyttäjiä uuteen, itsenäiseen elämään. Kjell Blomberg toimii projektin vetäjänä.
Ilolan Puusepänliikkeen tuotanto-osasto käynnistyi uudelleen 1.8., kun se vuokrattiin kahdelle yrittäjälle.
Vönnun koulukoti suljettiin kesällä 2007.
Vönnu-koti suljettiin ja myytiin syksyllä 2007.
Betlehem-kotiin asennettiin kalliolämpö.
2006
Helsingissä vuokrattiin lisää toimitilaa Kangasalantie 2:sta. RAY myönsi sekä projektitukea uudelle VATU-projektille (vapaa-ehtoisten kuntoutus- ja koulutus-rojekti) että kohdennettua toiminta-avustusta asumisen tukitoimintaan.
Samaria rf osti Mustasaaren kunnasta kiinteistön jälkihoitokodiksi.
Haapsalun Samaaria-center saavutti harjakorkeuden
2005
Haapsalun Samaaria-centerin peruskivi muurattiin 29.4.05.
2004
Kangasalantie 2:ssa avattiin uusi tukiasuntojen toimintakeskus, jonne myös Leipäkirkko muutti Albertinkadulta.
Samaria osti Loviisasta kolmekerroksisen talon (1200 m2). Kirpputori ja päiväkeskus toimivat talossa jo aikaisemmin. Syksyllä sinne muutti ensimmäinen tukiasukas.
EU myönsi Eestin Samarialle yli miljoona euroa kolmevuotiseen päihteiden käyttäjien työllistämisprojektiin. Projektin aikana rakennetaan uusi Samaria-center Haapsaluun. Kuva tontin siunauksesta.
2003
Nikkilän Samaria-talo ostettiin Sipoon kunnalta kunnostuskohteeksi. Talon yläkerrassa on tällä hetkellä kaksi täysin peruskorjattua asuntoa.
Helsingissä käynnistyi "Oikeus omaan asuntoon" –projekti Olli Huhdanpään johdolla. Ensimmäisenä vuonna hankittiin kuusi uutta asuntoa, joiden rahoituksesta 70 % tulee Raha-automaattiyhdistykseltä.
2002
Helsingin Samaria sai lisätilaa, kun Samaria osti liikehuoneiston Castréninkadun ja Neljännen Linjan kulmasta.
Samarian toimitalo Loviisassa tuhopoltettiin, mutta työ jatkui pian vuokratiloissa henkilökunnan ripeän toiminnan ansiosta.
2001
Pärnussa vihittiin 14 miehelle tarkoitettu kuntoutuskoti. Rakennus on entinen lämpökeskus, joka ostettiin v. 1997 100.000 mk:lla.
Toiminnanjohtaja Krister Lindberg sai sosiaalineuvoksen arvonimen. "Ilman meitä et olisi saanut titteliä", totesi eräs Samaria-kodin asiakkaista.
2000
Samaria-lähetys täytti 30 v. Thure Malmbergin kirja "Rakkaudentekoja uskon varassa" ilmestyi.
Samaria-centerin pihalla järjestettiin ensimmäiset pihamarkkinat. Siellä järjestettiin muotinäytös ja myytiin pikkutavaraa, kahvia, leivonnaisia jne.
1999
Liettuassa avattiin kaksi uutta hoitokotia.
Samaria-tidningen (ruotsinkielinen lehti) täytti 25 v., Samaria-lehti 10 v. ja Loviisan päiväkeskus 10 v.
1998
Samarian Internet-sivut valmistuivat. Samaria sai ensimmäisen koko testamentin. Rahoilla ostettiin tukiasunto Vantaalta ja maksettiin Kirkkotorin lainan viimeinen erä.
1997
Uusi kuntoutuskoti ruotsinkielisille päihteiden käyttäjille avattiin Pohjois-Pirttikylässä Pohjanmaalla. Koti toimi vasta ostetussa myymäläkiinteistössä, joka oli korjattu Henrik Ekholmin johdolla.
Pelastusarkin nimi muuttui Samaria-lehdeksi.
Betlehemin sauna paloi ja tilalle rakennettiin uusi ja suurempi.
1996
Samarian työ laajeni Liettuaan.
Helsingin kirpputori muutti Sturenkadulle tarkoituksenmukaisempiin tiloihin.
1995
Kun Samaria-lähetys täytti 25 v. ja Krister Lindberg 50 v., järjestettiin suuri juhlakeräys, joka tuotti työllemme yli 200.000 mk.
1994
Työ Latviassa alkoi: Pavilostassa (kuvassa) avattiin avohoitoyksikkö, Ventspilsissä hoitokoti naisille ja Liepajassa myymälä. Samana vuonna ostettiin kolme tukiasuntoa Helsingistä.
1993
Samarian työ laajeni Helsinkiin, kun Leipäkirkko aloitti toimintansa Albertinkadulla Karl Lindqvistin ja Krister Lindbergin toimesta. Samassa kiinteistössä toimi myös kirpputori.
Samaria osti Teetupapussin ja aloitti nuorisotyön vapaaehtoisin voimin Porvoon torilla ja myöhemmin myös Sipoossa.
Vönnu-koti hankittiin Eestin Haapsalusta.
1992
Ilolan Puusepänliikkeen lisärakennus valmistui ja vihittiin käyttöön. Sam Nymanista tuli verstaan johtaja.
Hiidenmaalla Eestissä kunta antoi entisen lastentarhan Samarialle. Nykyisin rakennus on toimintakeskus, jossa on kirpputori ja hoitokoti. Siellä pidetään myös pyhäkoulua ja jumalanpalveluksia.
Eivor ja Hilding Herlin ryhtyivät auttamaan Eestin köyhiä lapsia ja vanhuksia.
1991
Loviisassa ja Nikkilässä avattiin sekä Haapsalussa Eestissä kirpputorit.
Korsnäsin Samaria-koti Pohjanmaalla avattiin vuokratiloissa.
Samaria Baltic Fund perustettiin. Perustajajäsenistä Krister Lindberg ja Runar Nylund edustivat Samaria-Lähetystä.
Loviisassa ja Nikkilässä avattiin sekä Haapsalussa Eestissä kirpputorit.
1990
Pohjanmaalla sijaitseva Jeriko-koti siirtyi Samarialle.
1989
Loviisassa aloitettiin päiväkeskustoiminta.
Samaria-Lähetys vietti 20-vuotisjuhlaa. Samassa yhteydessä Ludvig Karlsen Norjasta ja Sonja Gillberg Ruotsista vihkivät Samaria-centerin.
1988
Samaria-lähetys osti Kirkkotori 9:n kiinteistön, johon kuului seitsemän eri rakennusta. Kiinteistö on piispantalon vieressä ja tuomiokirkkoa vastapäätä.
Konttori ja ensimmäinen tukiasunto otettiin käyttöön. Tällä hetkellä Kirkkotorilla on 11 tukiasuntoa, konttori, kaksi myymälää ja kaksi yksityistä museota.
1986
Vantaalla aloitettiin tavoittava toiminta. Samana vuonna Samaria sai konttoritilat Rauhankadulta, Porvoosta.
1985
Samaria-shop, jossa myytiin huonekaluja ja pikkuesineitä, avattiin Rauhankadulla Porvoossa.
Ilolan Puusepänverstas ostettiin, koska miehet tarvitsivat tekemistä kuntoutusaikanaan.
Krister Lindberg jäi pois työstään Neste Oy:llä. Hän oli toiminut yhdistyksen johdossa vapaaehtoisena vuodesta 1971 alkaen. Nyt hänestä tuli palkattu toiminnanjohtaja.
Koska tarve oli suuri, Pelastusarkki alkoi ilmestyä myös suomeksi.
1984
Erik Edin ja Sonja Gillberg ruotsalaisesta LP-säätiöstä kävivät Suomessa. Krister Lindberg oli saanut jo aiemmin vaikutteita heidän hoitomallistaan ja halusi soveltaa sitä Suomen oloihin.
Betlehemin lisärakennus toteutettiin omin voimin Eero Lehtikankaan ja Krister Lindbergin johdolla. Koti muuttui 12-paikkaiseksi.
Yhdistys sai uuden nimen: Samaria-missionen/-lähetys r.f. Nimi tulee Raamatun kertomuksesta laupiaasta samarialaisesta Luukkaan evankeliumin 10. luvussa. v. 2001 nimi lyhennettiin Samaria ry:ksi.
1982
Samarian ensimmäinen kirpputori avattiin Jokikadulla Porvoossa.
1980
Porvoon evankelis-luterilaiset seurakunnat vuokrasivat tontin, jolle Imatran Voiman lahjoittama parakki voitiin pystyttää.
Samaria-koti, jossa oli 18 paikkaa kahden hengen huoneissa, aloitti toimintansa vielä samana vuonna.
1979
Piispa John Vikström vihki vasta kunnostetun Betlehem-kodin käyttöön eri vapaaseurakuntien edustajien kanssa.
Päätettiin rakentaa turvakoti Porvoon alueen kodittomille. Betlehem-kodissa työtä johtivat naiset: Gunvor Österlund (kuvassa) ja Rakel Franzén.
1978
Päätettiin muuttaa työn profiilia vuoden 1979 aikana niin, että Betlehemistä tulee aktiivisesti kristillinen hoitokoti. Samalla toiminta laajeni valtakunnalliseksi.
1974
Krister Lindberg valittiin Itä-Uudenmaan Sosiaalilähetyksen puheenjohtajaksi. Samana vuonna hyväksyttiin yhdistyksen ensimmäiset säännöt. Sen jälkeen myös Betlehem-koti voitiin ostaa (kuva kaupantekotilaisuudesta). Porvoon evankelis-luterilainen seurakunta myönsi yhdistykselle huomattavan avustuksen kauppaa varten.
1972
Krister Lindbergistä tuli yhdistyksen sihteeri. Yhdessä vaimonsa, Katen, kanssa hän julkaisi ensimmäisen oikean Räddningsarken-lehden (ruotsinkielinen Pelastusarkki), jonka painos oli 1.000 kpl.
1969
Itä-Uudenmaan Sosiaalilähetyksen (Socialmissionen i Östra Nyland r.f.) perustava kokous pidettiin Filadelfia-kirkossa Porvoossa. Samana vuonna vuokrattiin Veckjärveltä Porvoon maalaiskunnasta talo, josta tuli kuusipaikkainen hoitokoti.
Kees Veerbeck oli uuden yhdistyksen ensimmäinen työntekijä ja Betlehem-kodin johtaja. Hän myös asui kodissa perheineen.