BLOGI

Takaisin

HYMYILE JA KIITÄ – SUOMI TÄYTTÄÄ 100 VUOTTA

Kansalaisjärjestötoiminta yhteiskunnan rakentajana

2.11.2017

Kansainvälisessä perspektiivissä Suomi on yksi niistä maista, joissa talkoohengen ja naapuriavun perinne on erityisen pitkä ja moninainen. 1990-luvun talouslama ja hyvinvointivaltion peruuttamaton järkkyminen nostivat vapaaehtoissektorin – niin uskonnollisen kuin ei-uskonnollisenkin – erityisen vilkkaan keskustelun kohteeksi. 

noin 15 vuotta myöhemmin, haasteenamme ei ole paluu hyvinvointivaltioon vaan hyvinvointiyhteiskunnan edellytysten turvaaminen. Tässä keskeinen rooli kuuluu kansalaisyhteiskunnalle. Oleellinen osuutensa on niin vertaistuella kuin vapaaehtoistoiminnallakin.

Tutkimustulosteni mukaan kansalaistoiminta tukee yhteiskuntia, ne ovat osa sen sosiaalista pääomaa. Suomalaisten vapaaehtoisosallistuminen on edelleen yllättävän aktiivista, tutkimustulosten mukaan lähes 2/5 osaa on mukana jossakin järjestötoiminnassa. Erityisen kiintoisa tulos kansalaisyhteiskunnan kannalta on se, että ehdottomasti keskeisin suomalaisia vapaaehtoistoimintaan motivoiva tekijä on halu auttaa. Luterilaisen kulttuurin lähimmäisenrakkauden opetus ja talkooperinne ovat myöskin ajattelumme takana. 

Mistä tämä suomalaisten vapaaehtoisten erityinen auttamishaluisuus voisi kummuta? Luultavasti sen taustalla on taustamme maana, suurvaltojen alla, jossa olemme oppineet puhaltamaan yhteen hiileen. Valitettavasti juuri nyt meidän yhtenäisyyttämme koetellaan, kyseenalaistamalla oikeuden kieleen tai oikeuden pitää hyvänä se, mikä on ollut vuosi tuhansia. 

Ratkaisevassa roolissa kansalaisyhteiskunnan rakennusaineena on sosiaalinen pääoma. Tällä viime aikojen suositulla käsitteellä tarkoitetaan tuttavuus- ja arvostussuhteita, sosiaalisia verkostoja, vastavuoroista luottamusta sekä jaettuja normeja. Kaikki sosiaalinen pääoma ei kuitenkaan edistä kansalaisyhteiskuntaa - puhutaan sekä ryhmienvälisestä että ryhmiensisäisestä sitoutuneisuudesta, joista jälkimmäinen voi, esim. uskonnollisissa ääriliikkeissä, olla kansallista yhteisöllisyyttä hajottavaa. 

Suomalaisista, myös nuorisosta, yli puolet vapaaehtoistoiminnan ulkopuolisista sanoo olevansa kiinnostunut toiminnasta, jos heitä pyydettäisiin mukaan. Näin sanoo tutkimus. Nyt kun eletään itsenäisen Suomen 100 vuotisjuhlavuotta, meidän jokaisen järjestön joka rakentaa maatamme, tulisi panostaa toimintaansa, kutsumalla mukaan kaiken ikäisiä ihmisiä vapaaehtoistyöhön. Voimavarojen mukaan järjestöt voivat tarjota mukavia kahvihetkiä työn lomassa ja työ voidaan suunnata paremman yhteisön hyväksi.

Omalta osaltani toivon maltillista keskustelua, uusia avauksia perinteitä kunnioittaen sekä jokaisen ihmisen kunnioittamista. Iloitsen maamme monipuolisesta puoluejärjestelmästä ja toivon sen rikastuttavan yhteisöjämme. Kun olemme erimielisiä, voimme käydä rauhallista dialogia. Vieraita voimme ottaa maahamme kohteliaasti voimavarojemme mukaan. Erityisesti toivon, että katsomme jokainen omien asuinpaikkakuntiemme tilannetta avoimin silmin. Mitä sinä tai minä voisimme tehdä, jotta heikoimmatkin pysyisivät mukana ja kokisivat, että heillä on ihmisarvo.

ISMO VALKONIEMI, toiminnanjohtaja