Takaisin

RUOKA, elämän keskeisenä elementtinä

Ensimmäisen Mooseksen kirjan alussa näemme elämisemme peruselementtien synnyt luomiskertomuksessa. Tarvittiin maata, vettä, kasvien siemenet ja sellaisia kasveja, jotka ovat sopivia ravinnoksi, aurinko ja kuu, kalat, linnut ja karjaeläimet sekä muut eläimet (1. Moos. 1:1-25). Jumala loi ihmisen, siunasi ja antoi hänelle kaikki siementä tekevät kasvit ja siementä kantavat puut ja niiden hedelmät. Nämä olivat ihmisen ravinnon perusta (1. Moos. 1:29). Syntiin lankeemuksen seurauksena ruoan tuotanto siirtyi valmiiden hedelmien poimimisen sijaan maanviljelyksen kautta paratiisin ulkopuolelle. Viljelemisen ja varjelemisen käsky jäi ihmiskunnalle elämää ylläpitäväksi yleismääräykseksi.

Me tarvitsemme näitä samoja elementtejä edelleen. Puhdas vesi, puhdas ruoka, aurinko, lepo ja keskinäinen sopu ovat ne elementit, joista hyvän elämän perustus rakentuu. Olemme monesti niin vieraantuneita luonnosta, että elämme kuin paratiisissa. Valmista puhdasta ruokaa on tultava ja myös ilmaisruokaa on oltava tarjolla jokaiselle, joka on puutteessa. Vika on järjestelmän, sosiaalitoimen, kauppaketjujen, maanviljelijöiden, kalastajien ja kenen milloinkin, jos juuri se tietty tuote ei ole saatavana.

Banaanit, appelsiinit, mandariinit ja muut meidän ilmastoomme kuulumattomat eksoottiset syötävät ovat saatavana lämpimistä kauppakeskuksista läpi vuoden, jopa läpi yön. Elämme yltäkylläisesti ruoan keskellä. Ehkä emme aina edes muista, että meille annettiin tehtävä viljellä ja varjella tätä kaikkea ja myös istuttaa, kuokkia, kastella ja kerätä. Näihin elementteihin Jumalan juhla-ajatkin rakentuivat.

Heti pääsiäisen jälkeisen sapatin jälkeen alkaa ensihedelmien juhla, jolloin kevään sadon ensihedelmät tuodaan Jumalalle. Tämä korostaa ruoan keskeistä olemusta elämämme antajana ja tästä on kiitetty Taivaan Isää luonnollisena ruoan antajana. Jokaisena päivänä aina helluntaihin asti, uutislyhde on esillä juutalaisten rukouksissa niin sanottuna Omer-laskentana. Tämä jakso päättyy helluntain Šavuot-juhlaan, joka on myös sadonkorjuujuhla ja kesän alkamisen juhla. Kauden juhlat päättää syksyllä Sukkot, jossa kiitetään Jumalaa huolenpidosta ja kiitetään maan sadosta.

Olemme Samariassa investoineet ruoankeruulaitteisiin, myös kylmäkuljetusautoon sekä kylmävarastointiin tänä keväänä. Samoin olemme istuttaneet tavallista huolellisemmin kasvimaamme Ilolassa sekä monissa yksiköissä. Valmistamme aamiaisen ja lämpimän ruoan osin hävikkiruoasta neljällä paikkakunnalla ja lisäämme valmistusmääriä tilanteen mukaan.

Mutta kun ilta tuli, menivät hänen opetuslapsensa hänen tykönsä ja sanoivat: ”Tämä paikka on autio, ja päivä on jo pitkälle kulunut; laske siis kansa luotasi, että he menisivät kyliin ostamaan itsellensä ruokaa”. Mutta Jeesus sanoi heille: ”Ei heidän tarvitse mennä pois; antakaa te heille syödä”. He sanoivat hänelle: ”Meillä ei ole täällä muuta kuin viisi leipää ja kaksi kalaa”. Mutta hän sanoi: ”Tuokaa ne tänne minulle”. Ja hän käski kansan asettua ruohikkoon, otti ne viisi leipää ja kaksi kalaa, katsoi ylös taivaaseen ja siunasi, mursi ja antoi leivät opetuslapsillensa, ja opetuslapset antoivat kansalle. Ja kaikki söivät ja tulivat ravituiksi. Sitten he keräsivät jääneet palaset, kaksitoista täyttä vakallista. Ja niitä, jotka aterioivat, oli noin viisituhatta miestä, paitsi naisia ja lapsia.  (Matt. 14:15-21)

 

ISMO VALKONIEMI
toiminnanjohtaja


BLOGI